Voi, kyllä minä tiedän
että
olet sydämesi täydestä aina kanssani,
varjellen minun haurasta sydäntäni,
rakkautesi kaikella voimalla,
tahtosi koko vapaudella
mutta rakkaani,
on niitä hetkiä,
näitä retkiä
joihin et voi tulla mukaani.
Kun on kuljettava ääneti,
sanoitta, laulamatta,
syvälle, syvemmälle, syvimmälle yöhön
jossa sielu hengittää
vain pimeyden kautta.
Silloin enkelitkin huokailevat
piilossa pilvien puistoissa
ja vain näkymätön Jumala
ratsastaa armon vuoksi rinnallani.
Pyhään läsnäoloon antaudun yksin,
jotta en olisi yksinäinen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
lopetus huikea
viisas
Sivut