Voinko saada tyhjän maan,
jäädä hiljaisuuteen asumaan,
rauhaa vaalia sisälläin,
aina, ei vain hetkittäin?
Näinä tuskaa keräävinä päivinä
kun sydänkylmyyden kourat puristavat
kasaan mun sydäntäin,
jostain pimeydestä kuiskii epäilys, nauraa pelko
vasten mun uskoain rakkauden voittoon,
toivon vielä,
vaikka vain kerran viimeisen;
Älä murru, älä kutistu, älä käänny pois,
älä jalkojesi anna juosta pakoon!
Enhän saanut rohkeuttain
hylätäkseni
tuota vihaa huutavaa suuta,
lyöntiin nostettua kättä,
en pilkkaa, ivaa katseen?
Vaan eihän se ole rohkeuden puutetta
jos ja kun
tahtoo vain väistää palavaa nuolta,
miekaniskuja, sarjatulta?
Ymmärrätkö ystäväni nyt
miksi itken
kun syyttävä sormesi osoittaa
kohti sydäntäni?
jäädä hiljaisuuteen asumaan,
rauhaa vaalia sisälläin,
aina, ei vain hetkittäin?
Näinä tuskaa keräävinä päivinä
kun sydänkylmyyden kourat puristavat
kasaan mun sydäntäin,
jostain pimeydestä kuiskii epäilys, nauraa pelko
vasten mun uskoain rakkauden voittoon,
toivon vielä,
vaikka vain kerran viimeisen;
Älä murru, älä kutistu, älä käänny pois,
älä jalkojesi anna juosta pakoon!
Enhän saanut rohkeuttain
hylätäkseni
tuota vihaa huutavaa suuta,
lyöntiin nostettua kättä,
en pilkkaa, ivaa katseen?
Vaan eihän se ole rohkeuden puutetta
jos ja kun
tahtoo vain väistää palavaa nuolta,
miekaniskuja, sarjatulta?
Ymmärrätkö ystäväni nyt
miksi itken
kun syyttävä sormesi osoittaa
kohti sydäntäni?
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi