Suojelusenkeli

Runoilija Nikke von Nakkerton

Kahdestaan he kulkevat kohti rikkinäistä siltaa,
päiväkin hämärtyy kohti iltaa.

Sisko pikkuveljeään varovasti sillan yli vie,
sen yli heillä on vaarallinen kulkutie.

Alkupäästä siltaa yksi lautakin on tippunut alas koskeen,
sisko veljeään lohduttaa ja suutelee poskeen.

Älähän itke kyllä me tästä selvitään,
sillä valkean suojelusenkelin suojelevan meitä nään.

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tämä on todella hyvä runo

Kaunis runo..:)

hmm...täältäkin löytyi suojelusenkuli runo :)
Kaunis sellainen :)

näen silmissäni tuon taulun lukiessani runoasi...kauniisti kirjoitat...

Tässä olisi hieno teksti enkelitauluun lastenhuoneen seinälle....

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot