Noutaja

Aamulla,
lintujen laulaessa,
kulki tumma noutaja pihaan.

Nousi portaat,
hiljaa oven avasi,
asteli talon tupahan.

Tumma noutaja kulki,
vuoteen viereen seisahtui,
ojensi kätensä kohti nukkuvaa.

Aamulla,
lintujen laulaessa,
puolison vei viereltä.

Heräsi toinen unestaan,
herätteli viereltään puolisoaan,
ei vastausta kuulunut rakkaan.

Kylmä oli iho,
äänetön ja hiljainen puoliso,
tumma noutaja vei nukkuvan.

Tuskan kylmä käsi,
rintaa puristi toisen,
huutona suru purkautui huuliltaan.