Valkoista villaa
myssys, lapases, huivis
enkä tiedä
ohitse vai läpikö
katsoit kun vastasit
’ niin minäkin’
valkoista hiljaa
sulaa hiutale, tunne
valkea hymy
alla tummien silmien
taivaalta alas
'niin minäkin’
valkoista viljaa
talven rakkaus
hiljaa sulaa muisto, jää
pois hiutalehymy, sulaa
maa maaliskuinen musta
’niin minäkin’.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mitä enemmän tätä olen lukenut,
sitä enemmän se on ihastuttava.
Olen rakastunut tähän rauhaan runon, sekä toistoon "niin minäkin".
Tavallaan lukija kokee tuon otsikon lumisokeuden - eikä muuta näekään kuin ne mielikuvat runon.
Loistava. Kuljetti mukanaan tuohon tunnelmaan ja valkoisuuteen. Upea.
Tykkäsin ihan hirrrrrrmusti tästä!!!!
Kauniisti kerrot kauniiksi kuvaat kauniita tunteita, oikein paljon kaunis on runosi.
Tämä on todella hyvä runo. Suosikkeihin menee varmasti.
Hieno.
Ajattelin selata uusimpia runoilijoita läpi, mutta mitään helmiä en odottanut. Sen sijaan löysin timantin.
Mieleeni tulee suhteen kulku, sen alku ja loppu.
Kauniisti maalailtu teos - lumi vahvistaa elementtinä tarinaa.
Sanattomaksi jää näiden syvästi koettujen tunteiden äärelle. Ikäänkuin mielenmyllerrys olisi päättynyt ja valkoinen rauha laskeutunut. Silti kipu jäljellä 'maaliskuisen mustana'. Tähän runoon kätkeytyy kokonainen elämä! Hyvin kuvaava otsikko, joka täydentää runoa ja jättää lukijan mietteisiinsä. Yksi hienoimmista R-runoista joita olen pitkään aikaan lukenut.
Mitä enemmän tätä olen lukenut,
sitä enemmän se on ihastuttava.
Olen rakastunut tähän rauhaan runon, sekä toistoon "niin minäkin".
Tavallaan lukija kokee tuon otsikon lumisokeuden - eikä muuta näekään kuin ne mielikuvat runon.
Loistava. Kuljetti mukanaan tuohon tunnelmaan ja valkoisuuteen. Upea.
Tykkäsin ihan hirrrrrrmusti tästä!!!!
Kauniisti kerrot kauniiksi kuvaat kauniita tunteita, oikein paljon kaunis on runosi.
Tämä on todella hyvä runo. Suosikkeihin menee varmasti.
Hieno.
Ajattelin selata uusimpia runoilijoita läpi, mutta mitään helmiä en odottanut. Sen sijaan löysin timantin.
Mieleeni tulee suhteen kulku, sen alku ja loppu.
Kauniisti maalailtu teos - lumi vahvistaa elementtinä tarinaa.
Sanattomaksi jää näiden syvästi koettujen tunteiden äärelle. Ikäänkuin mielenmyllerrys olisi päättynyt ja valkoinen rauha laskeutunut. Silti kipu jäljellä 'maaliskuisen mustana'. Tähän runoon kätkeytyy kokonainen elämä! Hyvin kuvaava otsikko, joka täydentää runoa ja jättää lukijan mietteisiinsä. Yksi hienoimmista R-runoista joita olen pitkään aikaan lukenut.
Sivut