Usva oli hiipinyt päälle maan,
josko se oli sinun sielusi, henkesi.
Tuuli puhalsi kyyneleet pois,
ehkä se olitkin sinä.
Aurinko lämmitti pilven takaa,
sinunko kosketuksesi.
Tunnen ja näen simut,
minne katsonkin.
Olet poissa,
mutta kuitenkin täällä.
josko se oli sinun sielusi, henkesi.
Tuuli puhalsi kyyneleet pois,
ehkä se olitkin sinä.
Aurinko lämmitti pilven takaa,
sinunko kosketuksesi.
Tunnen ja näen simut,
minne katsonkin.
Olet poissa,
mutta kuitenkin täällä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyvä runo, sai liikuttumaan.