Näenkö väärin
vai seisotko taas
vuosienkin jälkeen
kuilun reunalla
Eikö nämä vuodet meitä muuttaneet
Samalla jyrkänteellä olemme yhdessä seisseet
Näkemättä selkeästi aivan viereen
No tässä minä olen, korjaamassa virheen
Otammeko riskin
pitkä on matka veteen
kunhan kädestäni pidät kiinni
otan askeleen
Sano vain nyt, olen valmis tähän
Maailmassa minua ei edes kaivata vähän
Enkä usko että sinuakaan, kotona vaimo odottaa
Joten tartu käteeni vaan, taivas vastaanottaa
~NYT~
Elimme yhdessä
Siis pidä kiinni
Lähdemme yhdessä
Sillä Me olemme tiimi
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
wau... aika tunteikas ja surullinen...
ja kiitos kommentista runostani,...
sitä se myös oli. olen ihan rakastunut.. :)
Hyvä runo