Taivaallisia
kirkaita sävyjä
Isän kosketus
saa värisemään
itkemään
taivaallisin kuiskauksin
hänen siveltimensä
maalaa
surukukkiin
enkelin siivet
lohtuna suureen ikävään.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Safira | Nimetön | 6.5.2015 | 7 | Runo |
| Safira | Enkelien sylistä lohtua | 27.4.2015 | 8 | Runo |
| Safira | Auringon syleily | 24.4.2015 | 1 | Runo |
| Safira | Meritähtisuudelmat | 21.4.2015 | 11 | Runo |
| Safira | Meren rakas aarre | 20.4.2015 | 1 | Runo |
| Safira | Juulian tähtisiementä | 17.4.2015 | 1 | Runo |
| Safira | Nimetön | 15.4.2015 | 5 | Runo |
| Safira | Mustarastaan laulu | 14.4.2015 | 11 | Runo |
| Safira | Nimetön | 12.4.2015 | 7 | Runo |
| Safira | Adagio | 8.4.2015 | 8 | Runo |
Kommentit
Kaunis muistelu ... kuin väriloistoa perhosen siivillä.
Suru ei koskaan kuole, siirtyy taaemmas.
kaunis runo.
herkkä kaunis runo, juuri nyt koskettaa minua monessakin mielessä, voimia ikävääsi voimia kevääseen
kaunis
Kaunis runo isälle😊
Tämä saa liikuttumaan.
Tuttuja tunteita,
minäkin omaa isääni kaipaan.
Tämä runosi koskettaa syvältä
Niin.
Rakkaamme, jotka ovat pois nukkuneet, eivät ole kuitenkaan poissa.
Eivät milloinkaan kokonaan poissa.
He elävät muistoissamme, ovat läsnä päivissämme.