rikottu lasi uutena vuotena
Tuuli ujeltaa pimeässä
iskee vasten kasvoja
jääkiteitä riipien ihoa, vaatteita
verinaarmuille raapien tuon yksinäisen hahmon
joka luhistuneena hangessa rämpii
kyyneleet poskille jäätyen
ilman hanskoja ja pipoa kylmyyttä tajuamatta
järkyttynyt mieli paossa
kotoaan.
Taivas on hiljentynyt välkkeistä
pauke ja räime laantunut pois
päivä valjennut
vaan yön kauhut yhä kiertävät kehää
tuon yksinäisen hahmon kopassa
eikä tuntia kulu kyynelittä
kun pelko iskee jälleen.
ne sanoivat sille lääkärissä
että tästä pitää puhua ja ilmoittaa poliisille
lääkkeet eivät auttaisi painajaisiin
eikä perimmäisiin kysymyksiin
kuinka voi kukaan olla kunnioittamatta kaikkien ihmisoikeutta
olla koskematon, päättää omasta kehostaan.
Se oli yksin häpeässään
jota ei sen tarvinnut edes kantaa
ja se tunsi syyllisyyttä siitä
että se tiesi sen ja koki niin silti
Vain lyhyt hetki ajallisesti
murti luottamuksen ihmisiin ja sai epäilemään kaikkia
väärä äänensävy ja kosketus upotti pienen
Viikkoja myöhemminkin uudelleen uuden vuoden pauhuihin
joissa kipu oli todellisuutta vahvempi
ja ihmisliha heikko ja avuton
tämä on nyt yksinäisen taistelu oikeudestaan inhimillisyyteen
Uskoen siihen että sanktiot ovat
sääntöjä noudattavan palkkio ja
sääntöjen rikkojien rangaistus
hän kuuntelee byrokratian rattaiden kitinää ja toivoo
että pelästyttää pahoin tehneet niin
ettei enää koskaan toinen kulje yöllä järkyttyneenä
ihmisarvonsa menettäneenä
sydämettömien käsissä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Oikeudesta olla koskematon kannattaakin taistella.