Mikään ei muutu
Kuin muistilista vailla laillistusta
ovat ohitseni kiitäneet haaveet.
Ja aaveet - lähentyneet,
mutta kosketusta ilman vuodatusta.
Kiipesin rämeestä horisontin ylle
nähdäkseni avautuvan maiseman.
Saavutin oman huippuni ja sen,
kun hetken tunsin olevani ruhtinas.
Ylhäältä näen, ettei päällä mäen
ole sen parempi, vaan arempi.
Sama taivas on kattona
kuin ollessani alhaalla mattona.
Kuuluisa aurinko on yhtä totta
kuin se risukasa, mistä puhuttiin.
Mutta silloin sen vasta tajuaakin:
se on vain muodoton pino oksia
ilman varsinaista alkua tai loppua.
Niin onneton, että voit kävellä päältä
huomaamatta jonkin särkyvän sisältä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Onpa nerokasta tekstiä, ja syvällistä!
Me like.
Syvää pohdintaa...hyvä!