Joskus sitä luulee tuntevansa
ihmisen, jota ei ole olemassakaan.
Sitä vain tietää, mitä sille
sanoisi aamiaispöydässä,
kun sänky on vielä petaamatta.
Ei tämä kähisevä käki paranna maailmaa,
mutta kyllä se hampaaton on.
Sen tiesi jo katseista,
luki kosketuksista
- ja se hengittää paremmin kuin muut.
Rauhoitan taas mieltäni.
Mutta
huomenna olet vierelläni
ja teet minusta kauniin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä runo kosketti paljon hieno.
Tämä runo kosketti paljon hieno.