Nimetön
Taas lokkien hulluina nään
meren yllä toisiinsa törmäilevän.
Nauraen syliisi tähän jään
sun tunnen mua hellästi hyväilevän.
Olen onnellisempi kuin milloinkaan
tunnetko kuinka sydän kaipauksesta lyö.
Sun korvaasi puhaltaa saan
ja edessä on läheisyyden yö
Sekoitat mun pään suudelmilla,
ja sun tuoksussas on jotain huumaavaa.
Aika on lähteä, mutta
vaikealta tuntuu irti päästää.
Ajattelethan mua täällä
en haluaisi sua menettää.
Vaikka et kuulunut mun suunnitelmiin,
koko elämän voin uusiksi kirjoittaa.
Mitään näin odottamatonta en uskonut
kohdalleni, aloin sua rakastaa.
Seuraavan kerran kun kauas matkustan,
haluan sut mukaani seikkailemaan.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi