Sumela

Runoilija Sumela

nainen
Julkaistu:
116
Liittynyt: 2.2.2020
Viimeksi paikalla: 8.5.2024 7:31

Asuinpaikka: Hyvinkää
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Myöhemmin

Pellolla kurki huikkaa toiselle
Saunan hämy piirtää
   kaarteeni kauniiksi
      sinun silmiesi levätä
Huuhtelen hiukset ja
   puhun joutavia
Kuuletko sen mitä en sano?
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaunis 
Viehkeä rakkausruno

Hienoa kerrontaa,pidän.

Suomalainen kesän ja syksyn kohtaaminen, maaseudun rauha ja perinteet sanattomuutta myöden. Kauniin mutkaton ja kuitenkin mukavan kiemurainen. 
Taivaallinen rakkausruno <3 
Tähän jää jumiin...
Kuulee kuikan huudon ja tuntee järven tuoksun ja sadeveden pehmeyden.
Aivan ihana
Kiitos kauniista sanoistasi!
Lämmintä, läheltä, jatka tätä. Mutta. Kuinka yksikäsitteistä voi olla se, mitä et sano? Kun sekin, mitä osataan sanoa, voidaan tulkita monella - ja monesti niin väärällä tavalla. 



 
Kaikki meistä ei saa sanomattomuudesta niin paljon irti kuin toiset. Viisasta, herkkää ja aavistus hekumallisuuttakin. Pidin tästä. Kiitos.
Kiitos! Sähköä oli ilmassa, hienoa että se välittyy
Voi miten kauniin, herkän hetken kuvaat. Saisinpa itsekin kokea lahjana tuollaisen! Kiitos! :)
Nöyrin kiitokseni
Kaunis. Paljon sanottu
Kiitos. Joskus hetkeen mahtuu paljon...
Kaunis, raukea tunnelma tässä runossa.
Nerokas runo taitajan kynästä, tästä voi lukea sellaista mitä et sano.
Kaunis puhtoinen rakkausruno.
Kauniisti kuvattu, tuo joutavien puhuminen ja kaikki. Hieno tunnelmallinen teksti, pidän.
Kurki on upea lintu. Ihanaa kesä elämää.
Taidokkaasti rakennettu runo, ihastuin tähän!
Kiitos!
Kiehtovaa odotuksentäyteistä erotiikkaa tulvillaan tämä.....
Kiitos. Runoilun ihanuus ja kamaluus: kuinka paljon itsestään tuoda näkyväksi...
Joskus jollain kirjoituskurssilla saimme ohjeen: Ilmaise paikka ja aika!  Eihän sellaisesta ohjeesta tarvitse aina tiukasti pitää kiinni, mutta usein se vie runoon suoraan paikkaan ja hetkeen, ja sitten ei muuta kuin pääasiaan.

"Pellolla kurki huikkaa toiselle" maisemassa, mutta ulkopulisena 'tarkkailijana' olen minä, lukija.  Kaukaa kamerani zuumi etsii saunan, ja vie jopa saunaan sisäpuolelle hyvin intiimiin hetkeen. Pari saunan lauteilla, hieno yksityinen hetki, jonka tuot lukijan silmien eteen. Se ei ole tirkistelyä, sinä annoit luvan meille, levoksi meidänkin silmillemme. Minä nautin siitä.

Runon loppu on vahva. Puhut joutavia, mutta toivot, että se 'sinä', joka kanssasi kylpee, lukee ajatuksesi: "Minä rakastan sinua" voisi ajatuksistasi lukea.  

Runon otsikko on arvoituksellinen.  Mitä on tapahtunut ennen saunaaan menoa?  Kyllä sen on täytynyt olla jotain hyvin kaunista. 
Kiitos perusteellisesta ja osuvasta analyysistä. Onpa ihanaa, että kahden kesken koetun kauneuden voi jakaa laajemminkin, tehdä siitä yhteistä.
Mitä tapahtui aiemmin jääköön arvoitukseksi!
upea runoksi taivuteltu hetki
liekö omaa kokemusta tahi ei
niin ydin on rakkaudessa -
ja siinä että tärkeimpiä tunteita
ei aina voi edes sanoin ilmaista
- ne vain ovat! -
Kiitos sinulle!
Kaunista ja herkkää kerrontaa. Lopun lause on myös mielenkiintoisesti monitulkintainen. Pidän tästä! 

-olet löytänyt olennaisen

-kuuletko sen mitä en sano!

Kiitos kommentista! Jossain kohtaa huomasin, että monet runoistani kiertyvät arvuuttelemaan sitä, onko toinen tietoinen tunteistani. Ja uskallanko niistä kertoa. Ja miten sen teen...
Vaikka runo onkin "tyypillinen rakkausruno"... on se kuitenkin minusta enemmän. Viimeinen lause on hyvin kuvaava, kaunis kysymys johon on helppo samaistua.. Se tuo runoon sellaista ns kaipuuta siihen, että uskaltaisi vain sanoa ääneen sen mitä ajattelee... Rohkeuden kaipuu.. 
Runosi on kaunis lyhkäisyydessään, ytimekäs ja vahva🌟
Kiitos sinulle!
oikea kuulee -
hieno!
Kaunis rakkausruno <3 
Jännä runo. Rivien välistä on luettava.
Tää on niin upea. Yhdellä lauseella jättää kaiken muun avoimeksi, silti salaperäisyyden verhon taa. Kiitos !
Aivan ikäänkuin uskollisen kauniin akvarellin olet tässä luonut. Hento pohjustus suo taustan avautua hieman epäselvästi, kenties siellä ei kuitenkaan naapurin isäntä tarjoa rengilleen naukkua pullostaan (nimeämättä taskua enempää kun Henkilöitäkään) ollessaan muka tiluksia tarkistamassa vaikka hyvin tiesivät jo nähdessään aiemmin saunan savut, että kohta on jotakin näkymää mahdollisesti bongattavissa... sillä varjolla että saattaisit olla selänpesijää joskus vailla on hänelle toivorikkaudessaan saattanut kehittyä sellainen tapa, tai luontoko se vaan vetää sinne haahuilemaan savumerkin jälkeen, tai sitten... Palm... ei nimiä, niin... no joka tapauksessa katsoja saa tilanteesta ikään kuin kopin ja "ajatuksissaan! s anoo: ...ota vähän alempaa... ja taas huikkaa taustalla tarjotaan.. Möreämmin en kerta vilkaisulla saata sanella, ei kaisulla sulla ole sitä vastaan..?  Kauniita herätti mileen kyllä tämä. Anteeksi ja Kiitos :) Kaino hymynen
No huhhuh, olipa tulkinta!
Kiitos ja kumarrus : )
Mysteerillinen, kiehtova, onnistunut , jätti tilaa mielikuvitukselle. 
Tähän runoon on hieno pysähtyä, pidemmäksikin aikaa. Upea kuvaus hetkestä.
 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut

Syntymäaika: 
4.2.1978
Runojen lukumäärä: 
116
saannot: 
Olen lukenut sivuston säännöt ja hyväksyn ne.
tietosuoja: 
Olen tutustunut sivuston tietosuojaselosteeseen.