ajatuksentie

Astelit hiljaa yöpaita ylläsi huoneeseesi. Oven laitoit lukkoon ja huh nyt sinusta tuntui kuin olisit turvassa. Kömmit sänkyysi ja mp3:nen soitti mieluista musiikkiasi.

Kaikki tulvi mieleesi, joka ikinen kipeä muisto menneisyydestäsi. Tiesit ettet saisi enää murehtia niitä, vaan pitäisi jatkaa elämää.

Mutta iltaisin kaikki palaa lyhyinä muistikuvina silmiisi, eikä ne lähde pois vaikka kuinka haluaisit.

Pikku hiljaa kuumat kyyneleet kohosivat silmillesi ja tippuivat kylminä tyynyllesi. Se oli kuin tulivuori joka purkautui ja sitä ei voinut lopettaa ennen kuin oli sen aika.
Jokaikinen punainen juova sääressäsi kertoi jostakin pahasta, mikä mielestäsi on ollut sinulle raskasta. Kaikki tapahtui niin nopeasti, kuin silmänräpäyksessä. Et kyennyt enää ajattelemaan.
Koulussa olit iloinen ja niin kuin kaikki olisi ollut hyvin, mutta heti huoneeseesi tultua ajatuksesi musteni. Halusit uskoa koko ajan siihen, että kaikki olisi hyvin.

Yhtä äkkiä koko ajatusmaailmasi juoksi pahassa sumussa, eikä sumu lähtenyt vaikka kuinka toivoit.
Ajattelit kaikkea mitä olit kokenut, mitä olit tehnyt ja mitä olit saanut aikaan. Tajusit ajatuksiesi olevan kuin suuri tornado, joka sai paljon tuhoa aikaan sekä itsellesi, että ympäristöllesi.

Et enää jaksanut kantaa tätä, vaan kerroit ystävällesi, joka napsautti sormia silmiesi edessä. Silloin tajusit, että sinun olisi muututttava ja tehtävä se itse. Sait myös tukea muilta läheisiltä ystäviltäsi. Tunsit jopa ennen, että olit kadottanut kaiken meidän ystävien väliltä, sen takia että olit niin eristäytynyt.

Musiikin koskettavat sanat, jotka kuvasi yhä enemmän myös omia kokemuksiasi ja tunteitasi sai myös osansa sinusta hereille. Uusi ympäristökin vaikutti huomattavasti, itse asiassa pidit muutoksesta. Aloit nähdä taas asioita eri valoissa ja väreissä.