Mitä oikein ajattelin,
kun en saattanut sinua pois
elämästäni.
En edes hyvästellyt sinua,
kun lähdit.
Kaipa ajattelin,
sinun palaavan vielä takaisin luokseni.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| ajatuksentie | Sisällä jäätyvä sydämesi | 26.12.2007 | 0 | Runo |
| ajatuksentie | Tunne | 29.6.2007 | 4 | Runo |
| ajatuksentie | kuulemme sen | 2.4.2007 | 2 | Runo |
| ajatuksentie | Onnettomuus | 2.4.2007 | 1 | Runo |
| ajatuksentie | me kaksi | 1.4.2007 | 2 | Runo |
| ajatuksentie | tuska sydämen | 10.2.2007 | 2 | Runo |
| ajatuksentie | näin tulisi olla | 7.8.2006 | 6 | Runo |
| ajatuksentie | Nimetön | 2.7.2006 | 7 | Runo |
| ajatuksentie | mies ja kello 21.21 | 2.7.2006 | 2 | Runo |
| ajatuksentie | ikuinen muisto | 1.7.2006 | 4 | Runo |
Kommentit
kaunis runo!
itellekki joskus tapahtunut nuin...
"Kaipa ajattelin, sinun palaavan vielä takaisin luokseni." paras kohta. :)
Kiitos arvostelusta. :) <3
Niimpä... Samaa olen itsekin pohtinut..
Hyvästely on aina vaikeaa.
Toivo elää!
Minusta hyvin sanottu,pieneen runoon suuri asia.
Tämä se kosketti. Tuttua niin tuttua, mutta ei omasta suusta, kynästä tai kädestä.