Eivät seinät nähneet,
mitä hävettävää siinä on.
Vapaudessa virkistävässä,
syleilyssä salamansäteen.
Ei kukaan tietää saa.
Teit vähän, teit paljon,
teit enemmän.
Eikö mikään riitä.
Mielenoikku tuo,
aivoissa naksahti.
Vapautuneesti naurahdit,
hetken häpesit,
voi taivas,
sieluasi silitit.
Kyllä mummikin tekee sitä.
Tuskastuu ja helpottuu.
Mielenoikku
(c) Oiva Utumaa
mitä hävettävää siinä on.
Vapaudessa virkistävässä,
syleilyssä salamansäteen.
Ei kukaan tietää saa.
Teit vähän, teit paljon,
teit enemmän.
Eikö mikään riitä.
Mielenoikku tuo,
aivoissa naksahti.
Vapautuneesti naurahdit,
hetken häpesit,
voi taivas,
sieluasi silitit.
Kyllä mummikin tekee sitä.
Tuskastuu ja helpottuu.
Mielenoikku
(c) Oiva Utumaa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi