Nyt näen kaiken taakse

Haihtuvat pilvet olivat punaisia kuin Maon kirjat.
Joku kaivoi vanhoista arkistoista syyn julistaa sota.
Raivon revetessä kesän ukkoset jäivät kuulematta.
Teräsurut soittivat toisen osan Stalinin sinfoniasta.
 
Minä kaipasin nähdä, avata unen sulkemat luukut,
tarttua mielenrauhaan jota vain myrsky voi tarjota.
 
Kuu oli alkemisti, joka valoi rannan hiekan hopeaksi.
Meren kädet pyyhkivät hiekkaan kirjoitetun historian.
Tuuli otti havuista neulasia uuden kielen kirjaimiksi.
Sanotaan nyt että sitä kieltä ei ole ahneus pureskellut.
 
Minä kaipasin kuulla salaman kuiskaamat lauseet,
kulkea jalanjäljissä jotka eivät ole katkerasta marssista.
 
                   Joskus näin kaiken,
                   mutta nyt näen kaiken taakse.
                   Tulkaa, te uhrikuun hiljaiset laineet,
                   huuhtokaa pois maihinnousseet valheet.