Sinä kesänä linnut lauloivat pitkään,
paljon pidempään kuin muina kesinä,
vaikka juhannus oli mennyt jo aikaa sitten.
Ja niin ne tanssivat niityllä haaveet.
Ne kertoivat tarinoita lämmöstä,
lensivät ristiin rastiin, perhosen siivin
ja tuoksuivat metsämansikoilta.
Kesämieli oli vallaton.
Täynnä valoa ja vapautta
ja niitä hulluja haaveita, ehkä tuhmiakin,
tai ehkä rohkeita, mutta kuitenkin,
aina niin ihania.
Tartuin hetkeen, tuohon ohikiitävään
ja annoin poutapilven maalata muistojaan,
sinitaivaan suloisiin säveliin.
Mutta tiesitkö mitä ystäväni,
ethän pidä minua hulluna,
vaikka poutapäivät kuiskaavatkin nimeäsi
ja olet minulle edelleenkin tärkeä.
paljon pidempään kuin muina kesinä,
vaikka juhannus oli mennyt jo aikaa sitten.
Ja niin ne tanssivat niityllä haaveet.
Ne kertoivat tarinoita lämmöstä,
lensivät ristiin rastiin, perhosen siivin
ja tuoksuivat metsämansikoilta.
Kesämieli oli vallaton.
Täynnä valoa ja vapautta
ja niitä hulluja haaveita, ehkä tuhmiakin,
tai ehkä rohkeita, mutta kuitenkin,
aina niin ihania.
Tartuin hetkeen, tuohon ohikiitävään
ja annoin poutapilven maalata muistojaan,
sinitaivaan suloisiin säveliin.
Mutta tiesitkö mitä ystäväni,
ethän pidä minua hulluna,
vaikka poutapäivät kuiskaavatkin nimeäsi
ja olet minulle edelleenkin tärkeä.
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kesäniitylle, pitkälle positiiviselle
vaellukselle kiitos!
Sivut