En ole selaillut sitä aikoihin.
Otan sen hyllystä ja nostan pöydälle.
En avaa vielä sitä, mietin vain,
mitä siihen on tullut lisää,
kertomuksia uudesta, uljaasta maailmasta,
rauhasta ja sopusoinnusta?
Kevät, huhtikuu,
tämä julma kuukausi,
jossa mustarastas laulaa lumipyryssä.
Mitä se on?
Mene pois, mene pois,
mene kauaksi pois!
Minä pyydän, lähde, lennä takaisin!
Kirja pöydällä,
sivut avautuvat itsestään,
kronologinen aika taaksepäin
Julmuutta julmuuksien jälkeen,
kevättä ja kuolemaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kukkaiskansan sanoma ei voita ahneutta ja yksisilmäisyyttä.
Ehkä linnulla on enemmän tietoa siitä, mikä on kaiken tämän sekasorron takana.
Se näkee enemmän.
Voisimmeko oppia jotain linnun varmuudesta keväänkin suhteen?
Sivut