Älä puhu kuolemasta nyt
älä mustista hahmoista
jotka vielä kiinni saavat
älä ikuisesta pimeydestä
vierivistä vuosista hukkaan
heitetyistä mahdollisuuksista
rypyistä silmien alla
vähenevistä päivistä
sairaaloiden anonyymeistä
huoneista ja siitä
kuinka yksin voi
ihminen
jäädä ja
Vainajan kädet
aina kauniisti
rinnan päälle ja
huoneesta
ikkuna
auki
Älä puhu
kuolemasta nyt
puhu elämästä
lapsuudesta
rikkinäisistä polvista
loputtomiin kestävistä
intiaanikesistä salaa
valvotuista öistä
Puhu valosta ja
voimasta puhu
ensisuudelmista
rakastumisen hulluudesta
ja siitä kuinka
osaisimme
olla
ihmisiä
toisillemme
jos vain
valitsisimme
tarttua
ojennettuun
käteen
mahdollisuuteen
sieluun
emmekä aina
katsoisi läpi
älä mustista hahmoista
jotka vielä kiinni saavat
älä ikuisesta pimeydestä
vierivistä vuosista hukkaan
heitetyistä mahdollisuuksista
rypyistä silmien alla
vähenevistä päivistä
sairaaloiden anonyymeistä
huoneista ja siitä
kuinka yksin voi
ihminen
jäädä ja
Vainajan kädet
aina kauniisti
rinnan päälle ja
huoneesta
ikkuna
auki
Älä puhu
kuolemasta nyt
puhu elämästä
lapsuudesta
rikkinäisistä polvista
loputtomiin kestävistä
intiaanikesistä salaa
valvotuista öistä
Puhu valosta ja
voimasta puhu
ensisuudelmista
rakastumisen hulluudesta
ja siitä kuinka
osaisimme
olla
ihmisiä
toisillemme
jos vain
valitsisimme
tarttua
ojennettuun
käteen
mahdollisuuteen
sieluun
emmekä aina
katsoisi läpi
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit