yksinäisyydessä

Kun jätin kaiken vanhan taakseni,
pelkäsin että pärjäisinkö. 
Mietin sitä, teinkö oikein kun hylkäsin kaiken vanhan. 

Aloitin kaiken alusta, uuden elämän uudella paikkakunnalla. 

Hehkuin onnea, iloa ja rakkautta. 

Nyt kun vuosi on kulunut. 
olen äärettömän rakastunut. 
Olen laihtunut. 
Olen saanut kokonaisen perheen. 

Minulla on rakastava puoliso, 
lapset saavat minut aina hymyilemään. 

Mutta vaikka sainkin kaiken tämän ja enemmän, 
mikään ei poista tätä yksinäisyyttä. 
Ei sitä tunnetta, kun kaipaa ystävää. 

Mietin vain, kauanko vielä kestän yksinäisyyttä? 
Saankohan koskaan enään elämääni ystäviä? 

Yksinäisyys hajottaa, turruttaa ja pelottaa.