vähän aikaa
miehen varjo vierellä,
hänen saattajansa
seuranaan kulkee,
samaa matkaa,
samaan suuntaan
hiljaisina kumpikin
ikuista ystävyyttään vannoneet
eivät keskustele, ajattelevat vain:
(samaa olisimme vain toistaneet)
ja kuinka turhaa se vain olisi ollut
niin varjokin vaeltajan yksin jättää
ja kääntyy pois
hämärästä yötä kohti
tähdet kulkijaa ohjaa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut