Kauneuden jää on
yhtä aikaa tulta
ja sinistä kylmää.
Kyntömaan sisällä
on pehmeää.
Iho sulautuu
kiinni ihoon
kelmeään.
Jännittää.
Enää mikään
ei ole
itsestäänselvää.
Värisyttää.
Silmissäsi
alkukantaisia
ihmeitä.
Olemmeko vain tiedostavia eläimiä...?
Miksi minkään pitäisi olla pyhää?
Onko elämällämme
ylipäätään tarkoitusperää?
Ainakin nyt olemme tässä.
Vain sillä on jotakin merkitystä.
Suutelen kuin tietäisin,
että kaikki päättyy tänään.
Tuhannen vuoden kaipauksen voimalla,
ettei enää koskaan olisi liian myöhäistä.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
