Hän piirtää poskipäästä leukaan,
sormi kihelmöi vasten ihoa
Sulkiessani silmäni,
sanoo
kuin yhdellä kynän vedolla piirretty
Luonnokaunis
ja rakastan
Niinpä,
taiteilija
Mitä siinä voi muutakaan
kuin vähän naurahtaa ja
rutistaa
Mutta enhän minä rakasta sanojasi,
vaan sitä,
kuinka aina laitat tahnan minunkin hammasharjaani, ja vaikka uudessa sängyssäsi tilaa olikin
nukahdimme nenät vastakkain
ja rakastuin profiilinsa vasten minua,
Kehoani vasten,
siis kuin yksi
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
