Kurotan kohti tuulta.
Haluaisin koskettaa sitä,
Ottaa sen kouraani,
vangita, ja tehdä siitä ikuista.
Mutta antaa virran mennä, ja viedä.
Antaa sen kulkea omaa polkua,
Ja Olla se, mitä on,
Häiritsemättä nauttia siitä.
Ja Kun viimein suljen silmäni ja pidän sieluni riippumattomana,
Tunnen sisimmissäni,
kuinka se hyväileekään minun kasvojani.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi