Tänään tentittävänä
taas minä.
Tälläkertaa (joo joo sitä ei kirjoiteta erikseen ja tässä pitäisi olla pilkku jossain) olen Homoseksuaalinen muslimi kylmässä heteroorientoituneessa evankelisluterilaisen valtiokirkon omaksuneessa kylmässä ja pimeässä Suomessa.
Hakemassa hyväksyntää lähinnä itseltäni sillä teiltä arvon kansallisuusaattelliset veljeni, en sitä saa.
Te katsotte uurteita kahvikupissanne, jotka ovat oikeastaan kuin omat vuosirenkaanne, joissa kahvinjämä kuivuessaan pohjalle kuvaa saavuttamianne naisia ja työtehtäviä.
Te olette todellisia vain tilinauhalla ja kirosanoissanne minua kohtaan.
Minä olen totta vain nostaessanne verorahoillanne maksettua sosiaaliturvaa.
Sosiaaliturvaa? Sellaista termiä ei tässä maassa pitäisi edes vitsillä päästää suustaan.
Olen sosiaalinen vain turvattomuudessani. Te olette turvattomia sosialistisissa juurissanne.
Minä olen vääremmässä kuin kukaan, mutta te olette vähemmän oikeassa kuin vasen.
Puolikuun kautta minä kiroan teidät. Ja vain vääräuskoiset tietävät sen olevan mahdollista.
Älkää pelätkö. En minä pommita teitä.
Tänään/Enää. Äänestäkää siitä jos jaksatte siitäkään.
Rakkautta veljet ja muistakaa hymyillä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä runo..oikeutettua katkeruutta täynnä,mutta tykkään sitten paljon!!!!!
Tämä runo..oikeutettua katkeruutta täynnä,mutta tykkään sitten paljon!!!!!