Kuuletko lämpimän kuiskauksen,
auringonlaskut tulevan kesän.
Näetkö vihreän ruohonkorren
ja lehdillä valuvan vesipisaran,
elämän uuden virran.
Tunnetko viereesi hiipivän
kesätuulen kostean suudelman,
ihoni lämpimän pinnan.
Kuljetko kanssani
sanojeni salaisuuksiin,
mieleni kesäisiin tuulahduksiin.
Ota kädestäni kiinni,
mennään yhdessä merenrantaan
ja polttavan auringon syliin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kuiskaus melkein kuuluu tänne asti,
niin herkkä on runosi. Kaunis. :))
Kauneimpia rakkausrunoja mitä olla voi. :)
Runon tunnetila vie kauas lämpimän kesän maahan, aina auringon syliin saakka. Elämä ja sen värit vahvasti läsnä!
Tunnetko viereesi hiipivän...
kesätuulen kostean suudelman
ja ihoni lämpimän pinnan.* mitä tähän enää muuta sanoa kuin että huokaus! on se niin upeaa luettavaa kyllä.
ihana..huokaus.. Tämä runo saa sydämen lyömään tiheämmin..
Kauniisti puhaltaa runosi kesätuuli.
Erityisen Ihana tuon viimeinen säkeistö auringon sylineen. :)
Kuin raottaisi verhoja kesään, lämpöön ja suloiseen yhdessäoloon on tämä kaunis runosi.
Herkkää, kaunista tekstiä...hieno runo : )
Kiitos sanoistasi : )
Kyllä on ihana runo. Tuskin enää jaksan odottaa kesän kauneutta, kukkasia ja kauniita rantoja.....! Runosi herättä monet kesämuistot....
Sanojen salaisuuksia vain kahden kesken kesäyössä ihanassa rakkausrunossasi.
Hieno lukuhetki. Kiitos!
Täydellinen runo rakastuneille! Monenlaista voi tuntea ja aistia luonnon keskellä, ja rakastuneena ihan eri tavalla kuin muulloin. Auringon sylissä on lämpöistä olla, kylki kyljessä rakkaansa vieressä.
Sivut