Hän koskettaaa
niin
monia kärsimyksellään
hän tunsi julmuuden,
niin läheisen ihmisen,
niin läheisen ihmisen
Ei ollut hänellä ketään
kenelle viestittää
tämän kaiken olemisen tuskan
elämän synkkyyden
Ei hellinyt häntä sylissä vanhempain
Tuo tuutulaulu kuuluu
nyt tuonelan mailta
niin hiljaa,
niin hiljaa
Ei kuulu sinne kovat äänet
on tullut rauhan satama
enkelten valo,
pieneen sydämeen,
pieneen sydämeen
Ei tunnu enää iskut
niin kovat ja piinaavat
On käsi enkelin
niin hellä,
niin hellä
Hän nukkuu nyt sylissä
hellien enkelten
he tuutulaulua kaunista
hänelle laulavat
Vain hänelle pienelle lapsoselle,
vain hänelle pienelle lapsoselle
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Suru soi runossasi:
tuu-dit-taa, tuu-dit-taa, tuu-dit-taa
Enkelit häntä nyt sylissään saa
Runosi herkisti kyyneliin saakka.
Koskettava, surumielinen, hellä. Kaunis.
Herkkä, haikea runo
Sivut