tuska

Anna mun huutaa tää tuska
Anna mun itkee tää tuska.
Anna mun raivota tää tuska.

Koska minuun sattuu vaan, joka ilta pahemmin.

Sattuu myöntää itelleni, että mä mokasin.

Joka ilta, pimeys löytää päälle maan mua
alkaa ahdistaa.

Nurkat muistuttaa rakkautemme ajoista noista. Myös kuukausien vaikeuksista.

Mut mä tahdon sut takaisin ja tunnustaa et rakastan sua ainiaan.

Kuukaudet menneet ja mikään ei oo muuttunut vaan rakastan sua ainiaan.

Anna siis kyyneleiden näiden vuotaa vaan ja mun huutaa ääneni käheäks äänettömiin.

Mutta kun nukahdan niin kanssasi elän onnellisin sävelin.

Aamulla elän, kun kuuluisit elämääni mun, vaikka taas illalla palaa tuska ja odotan, että nukahdan uniin kauneimpiin.

Siis anna mun itkee tää tuska ja pitää sinusta kiinni unissani noissa.

Ehkä niin kokoon itseni paremmin.