Haikea sumu
nousee joesta,
kosteasta maasta joka odottaa routaa
joutsen hyisessä vedessä
uhmaa marraskuuta
valkeus pimeässä ilmassa
on kuu,
joka
näkee ja muistaa kaiken.
Miten lähdit pelkäämättä
näitä iltoja itsesi kanssa.
Miten pelkäät
vasta kun kuulet
kuinka yksinäisyys
kahlaa kaislikossa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella kaunis teos. Haavoittuvaista!
Kaunis runo.
tunnelmallisia kuvia maalasit sanoillasi.. pidin tosi paljon.