Nyt,
kun lopullisesti poistat minut elämästäsi,
vedät huolella reunoista, kuin tarran jääkaapin ovesta
tahdoin vain kiittää
vaikkakin hetki meni jo ohi, liukui sinne missä aika kuolee, kituen
kiittäisin,
suoruudesta,
vaikkakin toivottoman myöhäisestä
ei ehtinyt tekemään mielestä suoraa, kirkasta ja selkeää
ja hivenen myös toivon, että helpotut kun en ole taakkaa, enää edes se mitättömin
kiitokset kun kysyit miltä se minusta tuntuu
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi