Nimetön

Olen odottanut sinua
kuin nousevaa kuuta,
aamuin ja öin, päivin ja illoin

Olen huutanut perääsi
haukkunut kuin kissa haukkuu varpusille ikkunalaudalta
huutanut kuin lauluissa,
odottavan kärsivästi

Saapuessasi poltit käsiini reikiä
niin pieniä, syövyttävän kipeitä,
olit kuin hehkupalo ihollani

Pyrähtäessäsi lentoon nopeasti,
revit ihmisenkokoisen reiän vartalolleni tahtomatta,
enkä enää tiedä,
olenko reikiä täynnä vai
yksi kokonainen reikä

Kunnes näen kauneutesi jälleen,
minä odotan kaivaten,
jotta tietäisit
miten merkillisen ihmeellinen kehosi,
sielusi, on.