Joskus yksinäisyys

Runoilija Eija Kristiina

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 27.6.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Joskus yksinäisyys tuntuu
tyhjyyden täyttävältä
pakokauhulta.
Ovea ulos on mahdoton löytää
kuin käsi ei yltäisi mistään
mihinkään ja kuitenkaan
ei ole edes tilaa hengittää.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Valitettavan ajankohtaisia tuntemuksia, asioita meille monelle - monta kertaa elämässä.

Loistava kuvaus. Siltä se tuntuu pahimmillaan....ainakin kun toinen lähti lopullisesti....

Sinun runosi on oivallinen kuvaus siitä tunteesta, kun yksinäisyys ottaa täydellisesti valtaansa niin ettei mikään muu saa otetta. Koskettava runosi tuosta mielen valtaavasta ahdistavastakin tuntemuksesta.

Tätä yksinäisyyden riipivää tunnetta voisi kosketella käsin tai hämmentää kapustalla.

näin on....hienosti kirjoitettu

Tämä runosi tuo yksinäisyyden pakokauhun hyvin esiin, hieno runo!

Runon tunne on tuttu.

Runossasi hienosti kuvattuna yksinäisyys silloin kun haluaisi olla ihmistä lähellä.

Muutamalla sanalla suunnattoman vahvaa, lähes paniikiksi yltävää tunnelmaa. Pidän tuosta vertauskuvasta vaikka tämä onkin hieman ahdistava.

Niinpä ja lisäisin vielä, että on kuin sitä kättä ei saa edes nostettua, vaikka tahtoisi!

~ Hyvin vahva tunne tila, jolle ei soisi antaa
koskaan likaa valtaa, hienosti runo tulkistsee ~

Olen sanaton tämän edessä. Niin hyvin kuvaat tuota tunnetta.

Tunnoton tila...tarttuva runokuva :c)

Vahvaa yksinäisyyden tunneta on vaikea pitää sisällä ja se vielä kun on pystynyt siitä kirjoittamaan upean runo, joka tuntuu ja näkyy lukijankin kasvoilla ja sielussa, sillä hyvin tuttua minullekin on tuo tunne.

siis aika peijakkaan hyvä!!!
"Joskus yksinäisyys tuntuu
tyhjyyden täyttävältä"
niin se vain joskus tuntuu...

Yksinäisyys joskus täyttää pään ja kahlitsee jalat.
Koskettava hieno runo.

 

Käyttäjän kaikki runot