Kitalaki

Runoilija Alkemisti

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 22.12.2006
Viimeksi paikalla: 13.4.2022 23:46

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Uneksija, joskus naiivi, joskus yltiö-pessimisti.. Kurja koira, joka tahtoo kasvaa sudeksi ja omistaa siivet, jotta voi kutsua itseään korpiksi.. Eli olen tulevaisuuden rappiotaiteilija, täysin sopimaton esimerkki, mutta oman elämäni sankari - ainakin jonain päivänä.
 

leikkikentällä on huutoa
ja minä olin ujo lapsi

leikkien täällä reunalla
leikin kovin kovasti etten putoaisi

katso äiti katso äiti
ja äiti ei katso
ja kaikki muut kyllä
lapset
katseet
ymmärrys

hämmästys
ja minä lähden
maailma on suuri
hyvin mahtuu huutamaan
ja on pakko
että joku kuulee

Selite: 
näytä kitalaki, näytä kuluneet kengät
Kategoria: 
 

Kommentit

Pieni suuri tarina pienestä maailman kynnyksellä. Oikeinkin pidin lopusta: "ja minä lähden
maailma on suuri
hyvin mahtuu huutamaan
ja on pakko
että joku kuulee".

Mykistyn! (kenties mamiksi tuleminen lisäherkistää arvostelijaa :D)

Ajatuksia herättävä hieno runo.

Mielenkiintoinen runo, niin ujo ei saa ääntään kuuluviin.

Mielenkiintoinen, hyväkin :)
Ja kiitos Sinulle sanoistasi.

Minutkin joskus valtaa 'katso äiti katso-olo. se on tuskallinen. Voimia sinulle totuudenetsijä!

Pysäytti tämä runo minut!
Hyvä,sai ajattelemaan omaa vanhemuuttaan ja sitä,antaako lapsilleen tarpeeksi huomiota..

Vitsin upea <3

SUOSIKIT -->

Vitsin upea <3

SUOSIKIT -->

kyllä,
joskus on pakko huutaa, että joku kuulisi.

hyvin kuvaava on tekstisi, hieno!

Koskettavan vahva runo. Tuo "kitalaki" on aivan huima nimi. Se tuntui takertuvan kurkkuun jo heti alkuun ja lopussa sen vaikutus on valtava ja varsin kuvaava. Täydellistä tektiä tämä on muutenkin.

 

Käyttäjän kaikki runot