onneton

Yksinäisyyden kahleisiin lukittuna
Mustia seiniä mykkänä tuijottaa
Ajatukset harmaana harhaillen
Pienillä sormilla hiuksia näperrellen
Sotkuisia takkuja yksin selvittää
Kun ei ole ketään joka välittää
Ei ainuttakaan ystävää
Pieni tyttö vailla iloa
Sydän murheista painaa monta kiloa
Kurkussa pala jälleen kierähtää
Silmänurkasta katkera kyynel vierähtää
Kipu viiltävä ain raastaa sisältä
Eikä lohtua saa edes isältä
Sillä isä on kaukana muistoissa
Toiset lapset leikkimässä puistossa
Tyttö ikkunasta haikeana katsellen
Onnellisesta elämästä unelmoiden
Surullisena huokaisee
Mistä Jumala häntä oikein rankaisee
Miksei osakseen saisi edes hivenen onnea
Rakkaus kun ei maksa paljoa
Rutistaa nallen kainaloon
Itkuisena nukahtaa unen onkaloon
Masentuneena voimatta vaikuttaa kohtaloon