Oikeastaan
kiittäisinkö ensimmäisenä
ilman sinua haaveitani ei edes olisi
vielä vähemmän ne olisivat toteutuneet
Yli seitsemän vuotta
kertaakaan kohtaamatta
muistan silti, miltä näytät
miltä kuulostit, miltä tunnuit
sinun makusi on minun huulillani
seitsemän vuotta
ja muistan kuin valokuvasta
ei se ole epätoivoista
En kaipaa kiihkeästi
kaipaan niin kuin ystävää kaivataan
niin kuin ihmistä, joka muutti koko elämän
kaipaan lähinnä haaveillen
että joskus vielä tapaisimme
ja minä kaipaan toivoen,
että sinun elämäsi on siellä
niiden ihmisten keskellä joiden tahdoit
että sinulla on se, jonka halusit
ja enemmänkin
Minulla on se kaikki
ja minulla on enemmänkin
toteutuneet unelmat ja jäljellä olevat haaveet
ja sinäkin olet minun
ajatuksissani, kehossani, sielussani
et sinä kulu pois
eikä sinun tarvitsekaan
Minä olen onnellinen
rakastamatta
rakkaudella
toivon sinunkin olevan
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Nämä kaikki runosi ovat niin vaikuttavia ja totuudellisia, nämä ovat kuin kirjan sivuja jostakin elämäkerrallisesta romanttisesta, intohimon nostattavasta kaunokirjallisesta romaanista..*Lady Chatterlistä esim.
Nämä ovat sellaisia, niin mukanaan vieviä, joissa lukija toivoisi, haluaisi olla toisena osapuolena.
Siis nämä toimivat juuri kuin jonkin kirjan sivut täynnä kuiskivaa intohimoa.
Helvetin hyviä runoja.
Parasta antia näillä sivuilla ja niin toden tuntuisia. Niissä voi elää mukana.