Vielä pirstaleisen salmen jälkeen pidin silmällä tuulenpuolta
ja kuuntelin hänen hiljaista lukuaan
kirjasta jonka joskus tunsin
Kenkäni puhdistin kuivuneesta maasta,
liian hienojakoisesta ollakseen sieltä
mistä lähdin, minne olen saapuva
He nukkuivat kannella toisiinsa nojaten
hengittäen raskaasti, kääntyen aaltojen mukana
valveilla vain minä ja lukija
köysistössä linnut
Yhä tähyilen tuulenpuolta,
tähyilen kauppalaivoja,
salviaa ja pistaasipuita
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihanan haikea, kaunis, loistava!
Onpas kauniisti sommiteltu ja kuljetettu!
Ihanuus hehkuu!
Erittäin hieno runo!
Hurjan kaunis ja moniulotteinen. Tuulenpuolta, joka tuulee tuolta, luota pistaasipuiden ja loistavien etelän kuiden.
Huikean kaunis!!!
Voi miten kaunis...
Kaunis, hieno runo.
Uijui!!! Tää osui ja uppos!