Häikäisevän suorasukkainen
merinokkasiili
yritti sumussa uida
jokea pitkin meduusalammelle
mutta törmäsikin hiekkadyyneihin
ja vaahtosi
tulisipa talvi
ja jäädyttäisi kaiken
paitsi sen suolaisen meren
jonne oikeasti kuulun
kuka typerys käski lähteä
seikkailemaan sumussa
ja katsoessaan alas
näki veden pinnalla
oman kuvansa
Selite:
Muutama vuosi sitten sain eräältä ystävältä sanat : häikäisevä, merinokkasiili, muduusalampi ja hiekkadyyni...ja todennäköisesti kiusallaan antoi noin vaikeat, kun tiesi, etten yleensä kirjoittele satuja :D Mutta tämä niistä tuli ja kun erään toisen ystävän kanssa tuli vaikeista sanoista puhetta, niin päätin laittaa tämän julkikin : )
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyvä runo sanoista huolimatta, ja suun sai jokin messingille :)
Niin erilaista Sinua :o
Mutta tosi hauska tämä runo !!!
Hauskasti ajateltu
tässä on oikeesti syvällistä
totuutta "oman kuvansa"
Ei tääny ollu yhtäh mukava juttu, ku puuttu se uros nokkasiili kokonah, nin ettei siit'tollu sanaakah mukaan. Mut'tyks asia tul kyl selväks ne touhuvaavatten vattat vastakkahin piänii nokkasiilii, ninku myäkih piänii ihmisii, tai sit sil urohol'lon panssar mahas, muutehhan se or'reikii täys ennenko
homma o hoilettu.
Joka laakil tulee aina sata reikää mahah. On se vaah'hyvä, ettei ol syntynny nokkasiileks.
Mu kyl tää ihlah'hyvä runo ol..hianost keksitty noist valmiist sanoist, vaikka kaikilham'meitil'lon valmihii, jo aikonah sen Akrikolan vai olkos'se Kokakola tai Lumkola
no kuitenkih jonku niist keksimii, sanoi.
Sanoi Naapurinäijä, kun hänelle runon luin.
Mielenkiintoinen tarina.
Hyvä runo joka hymyilee lopullaan.
Hieno tarina eikä yhtäkään rakastajaa mukana koko jutussa :)
Mielenkiintoinen seikkailu.
Hyvin ihana runotarina, kiitos!
Kyllä tämä on upea teksti
Sivut