Hapuilen pimeässä,
jotain mistä pitää kiinni.
Huudan tyhjyydessä,
että joku auttaisi.
Pelkään,
elämää ja kuolemaa.
Kyyneleet silmissä,
kuljen katuja,
huppu päässä.
Etsien sisältöä elämääni,
etsien rakkautta,
pimeiltä saastaisiltä teiltä.
En uskalla katsoa ihmisiä silmiin,
pelkään heidän näkevän,
kuinka helppo minua on satuttaa.
Kiroan tätä maailmaa,
ja itseäni.
Odotan,
että joku välittäisi,
antaisi kätensä,
ja pyyhkisi kyyneleeni.
Rakastaisi,
minut terveeksi.
Selite:
äh...ei mun päässä liikkuvia ajatuksia saa ees koottua :'(
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
