Puuta mekin koputellen
poluillamme kuljeksien
Kammoten mutkia, oikkuja,
kohtalon konnankoukkuja.
Mitä lie meidän varalle,
varattu kahdelle aralle?
pitkään pelkkää peilikirkkautta
tyynen pehmeää ensirakkautta
Niinhän ne sanovat, että
myrskyn silmässä hetken verran
on vallan mukavaa olla.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi