Unelmia

Runoilija missgossip

Kertaan sit samaa
Sanot seuraavaan kertaan
Toistuu funktiot 
Tunnetiloist laskut
Todennäkysyydet yhteen ynnään
Kumitan toimitukset 
Ja tartun taas kynään

Kiinnostaa tietää
Se selvästi on varmaa
Mut jokaisen aivosolu takaan
Vainoo alue harmaa
Herkuttelen mielelläni
Imeskelen sanoi kielelläni
Joit ei sanoisi mielellään et tie ees ei repeä kappaleiks
Ja sit hajontaa josta puhutaan
Mist kaikesta vaikeesta huhutaan
Onki kaava vaan ja haaviin sen otan
Laakutoimitusta edessäni tuijotan se ei aukee
Olotila raukee vaihtuu raastavaks
Miks en osaa laskee tätä tunnetta
Miks se on tehty niin haastavaks
En tajuu, mut onks se tehty tunnettavaks
Vai mysteeriks jää
Muiden mysteerien sekaan

Sytytä mun lamppu 
Hehkuu päässä pimees jossain ajatukset
Avaa pääs ne ukset
Joista tajunta tää alkais virtaa
Mä nään vaan unelmii 
En osaa laskee niiden hintaa 
Ne näkee taakse kaiken 
Mä näen pelkkää pintaa

Ootsä kelvoton jos kysyn sun arvoo
Laittomuudesta etsin pohjatonta kaivoo
Viini muuttuu vedeks
Kai alkemistin tavoin
Mä lupasin sulle kaikin voimin 
Et ois vaa enemmin avoin
Tieteen tahtoen tahtoisi tieteen kautta toimii 
Osaa osasyylliseks 
Ja osalliseksi itteensä ottaa
Mikä vika mussa oikein on
Ku kelaan ettei kaikki ois totta
Rotat jättää uppoovan laivan mut mereen nekin hukkuu
Pakko nukkuu 
Mut huutaa muiden ajatukset
Tuntuu tuskaselt mut nöyrtyy huomaa järkiperäset unohdukset
Miten olla ihminen mis mieli on ruumiiski kii
Ja haluis olla vapaa kaikest liitää kohti pilvii
Mut sattuu silmiin
Nousta korkealle
Niiku ikaros siivet selkäänsä se sulatti
Mut astronautti kaikest korkeudessaan kaihoon katoo
Latoo elementit elämään
Ja viisaudessaan hajoo

Sytytä mun lamppu 
Hehkuu päässä pimees jossain ajatukset
Avaa pääs ne ukset
Joista tajunta tää alkais virtaa
Mä nään vaan unelmii 
En osaa laskee niiden hintaa 
Ne näkee taakse kaiken 
Mä näen pelkkää pintaa

Kerkeekö sit lähtee levottomaksi kelat menee 
Syvenee sekaannukset muuttuu sanat oksennukseks
Laivat uppoo syvään mereen
Piirrän viivaa veteen verrannollist kuvaa nollist kuvainnollist
Sopertaa saduissaan mitä mielellään haluu kaatuu katuun rikki polvet repii terälehdet ruusun petiin 
Uppoo ja hajallaan reisillään asiat
Hatustaan tempoo ne Pandora rasiat
Tarkistaa laskujaan
Toteaa jälleen
Et mietteissään jäänyt vaan elämäs jälkeen
Plus miinus nolla
Alle viivan jää
Eli yhteensä
Ei yhtään mitään 

Sytytä mun lamppu 
Hehkuu päässä pimees jossain ajatukset
Avaa pääs ne ukset
Joista tajunta tää alkais virtaa
Mä nään vaan unelmii 
En osaa laskee niiden hintaa 
Ne näkee taakse kaiken 
Mä näen pelkkää pintaa
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Nyt vain säveltämään,sopisi loistavasti biisin sanoiksi🙂
Mainio, puhutteleva runo (en osaa nyt sen tarkemmin selitellä)! Kiitos tuottamastasi lukuelämyksestä!
Unelmia todellakin pitää olla jokaisella, niin on helpompaa elää.
 

Käyttäjän kaikki runot