Värittömät kalvot
silmien päällä
unohduksen verho josta puhutaan
Kai ajaa samaa asiaa
viimeistään silloin
vastaa minulle ja kerro
silmien päällä
Suojaavat kai unta
unohduksen verho josta puhutaan
Kai ajaa samaa asiaa
Ja levottomat sielut
Pohjattomat nielut
Pohjattomat nielut
Viiltää terät ja lihan lihasta erottaa
Teroittaa sitä mikä on tärkeää
Ei kannata järkeä
Joka helposti häviää tai jättää
Kysymättä
viimeistään silloin
Kun ilta aamuun hukkuu
Tai toisinpäin
muistini jälkikuvissa
muistini jälkikuvissa
Ikuisuuden kaiku
Tulen takaisin ja kosketan sitä
jotain mikä meitä yhdistää
On aika kuulla
jotain mikä meitä yhdistää
On aika kuulla
Kuinka me kaikki huudamme
Ikiaikoihin
vastaa minulle ja kerro
Oliko polkumme jokin mikä yhteiseksi muuttuu
Vai pelkkä sama hetki jossa illuusio
Samasta paikasta sai uskomaan
Yhteiseen
en tiedä kun en aina kuule
en tiedä kun en aina kuule
Paljon luulen
Ja totuudesta vieraannun
Kautta aikojen syliisi palaan
Ja annan ajan hengittää
Yllemme kaartua kuin suojaa antaen
Yllemme kaartua kuin suojaa antaen
Mut hulluuden reunat
Repivät palasiksi taas
Repivät palasiksi taas
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit