Haisuli

JOKU Äijä siellä SE tuijotti minua punaisilla silmillään,
jotka tihkuivat syvää vihaa minua kohtaan.
Liskomainen pieni mies nousi hitaasti tuolissa, jolla se kyyristeli ja osoitti sormellaan.
SE sähähti: Sinä!” Vetäydyin syvälle peiton alle hikoilemaan ja tiesin, että joudun pian kömpimään esille vetämään happea ja se olisi ehkä vielä siinä.
Haukkoen tulin peiton alta ja katsoin tyhjää tuolia.
Tulisi jo aamu, toivoin.
Jossain vaiheessa nukahdin.