juliahei

Lapset hakevat viereisestä
puistosta pajunoksia
vieno hymy huulillaan.
Mitä kaikkea heillä onkaan
vielä edessään.

Lapset tallustavat eteenpäin
tiellä, reppu selässään kohti
koulua. Äiti ja isä, katselevat
ikkunasta ja miettivät, miten
nopeasti aika meni. Pieni
enkelimme menee jo kouluun.

Lumet ovat sulaneet.
Kesä tulee, pienet leskenlehdet
jo kurkistavat ruohikosta.
Sitä samaa tietä joka päivä
kävelen kouluun, ei enää
ole isää saattamassa kädestä
pitäen koulutiehen.

Ei, ne ajat ovat ohi.
Miksen voi olla vielä lapsi ?
Miksen voi kokea kaikkea uudestaan?
Tehdä ne oikein, mitä tein väärin?

Poistun pihatieltä, katson
salaa taakseni. Äiti ja isä,
katsovat ikkunasta, kyyneleet
silmäkulmassaan.

- julia 6.huhtikuuta '09 15:00