xavier

Setäni omistaa delfiinitarhan.
Kyllä, tarhan. Hänellä oli monenlaisia ja kokoisia delfiinejä muovisissa altaissa. Tiedätte niitä lasten pieniä kahluualtaita? Nämä olivat reilusti niitä isompia, läpinäkyviä ja korkeita. Niissä uiskenteli delfiinejä. Altaat olivat kiinni toisissaan, ja niiden alta ja väleistä kulki tunneleita, joita pitkin aina juoksin ja tarkastelin delfiinejä. Se oli ihanaa, olin hurmioitunut!

Näkymä vaihtuu hetkeksi.

On synkkä yö merellä, vene lainehtii hitaasti, sen kyljessä roikkuvat kaksi sukelluspukuun varustautunutta miestä. Huomaan olevani veneessä ja kuulen miesten huutavan vedenkohinan yli.
"Täällä on yksi loukkaantunut delfiini!"
Hyppään veteen ja sukellan nähdäkseni sen.

Näkymä vaihtuu taas.

Olen taas delfiinitarhalla ja askeleeni vievät minut altaalle, jonka pohjassa on pitkä, harmaa alakuloinen delfiini. Setäni tulee viereeni.
"Pelastin tämän delfiinin salametsästäjiltä. Sen koko lauma on kuollut, sen selässä on iso arpi, joka muistuttaa sitä tapahtuneesta."
Kävelen aivan altaan viereen ja kosketan muovia, jonka takana delfiini katsoo minua alakuloisesti. Minä hymyilen ja vilkutan sille, ja alan sitten tanssimaan sen edessä valkoisessa mekossani. Delfiini katsoo minua uteliaasti, muut delfiinit alkavat hyppelehtiä ilmaan altaissaan ja ääntelevät iloisesti. Alakuloinen delfiini katselee minua jopa hieman varuillaan.

Hypähdän ilmaan, kuin delfiini vedessä, tehden upean kaaren altaanreunan yläpuolella. Kun pääsen takaisin maahan, hymyilen taas delfiinille, ja juoksen tunneliin. Tulen toista kautta saman altaan vierelle ja hypähdän taas ilmaan. Delfiini näyttää jo innostuneelta ja se liikehtii jo vähän. Teen monta kertaa saman asian, tunneliin, hyppy, tunneliin, hyppy, ja varmistan aina, että alakuloinen delfiini näkee minut.
On varmaan viidestoista kerta, kun hypähdän, enkä hyppää yksin. Näen vierelläni harmaan, pitkän delfiinin, kun minä laskeudun maahan, delfiini laskeutuu veteen. Jään katsomaan sitä pitkäksi aikaa. Me hymyilemme toisillemme, delfiini ääntelee iloisesti.

Seuraavana päivänä asiakkaat tulevat delfiinitarhalle katsomaan näitä upeita eläimiä. Minä teen delfiinitanssini taas harmaan delfiinin edessä, me molemmat hypähdämme. Delfiini tanssii omaa tanssiaan altaassa. Asiakkaat ovat innoissaan ja taputtavat. Joku laittaa musiikkia soimaan, me hypimme sen tahdissa. Välillä käväisen hypyssäni delfiinialtaassa, ja delfiini auttaa minua tekemään hypyn pois vedestä. Olimme olemmat onnellisia.