Kesästä joka ei koskaan tule...

Runoilija Mystis

Suren jo etukäteen tulevaa eroa
miten vuosikausien hiljaisuus kiteytyy

Nyt jo tuhansia pieniä puhumattomia siruja
pölyä kirjahyllyn päällisillä

Ja pihatie umpeutuu

- - -

Et sinä minun totuuksiani kestä
tapaani kuvata todellisuutta

Suunnata kamera vähän sinnepäin
sekoittaa ääriviivat
ja värit

Tärähtää

- - -

Siis mene

Ota mukaasi oma todellisuutesi
ja sen täydelliset kuvat

Rakkaudella;

Kesä joka ei koskaan tule
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tykkään ihan kymmenenmiljoonaisesti. Puhut kielellä jonka tunnistan <3
Herkkä, haikean kaunis runo, hieno!
Voi miten osaat tuon sanojen käytön
tippa linssiin jostain sukelsi
Koska kyse on vuosikausien kiteytymästä, niin ei taida ollakaan pelkkä vuodenaikojen vaihtuminen käsittelyssä.
Kuitenkin herkän kaunista kuvausta, eikä jätä mitään hämärän peittoon, kuin verhon taa.
Ainoa joka muusta hiukan poikkeaa on kolmanneksi viimeisin rivi, mikä hiukan sardonisin keinoin tuo alentuvasti esiin "lähtijän todellisuudet ja täydelliset kuvat".

Hyvin taitavaa ja mystillistä sanojen käyttöä!
 
auts. osui ja upposi kuin kivi järveen, taidokasta kynäilyä
Todella hyvin kirjoitettu voimakas runo. Tunnevoimaa isolla T:llä.
Kesä joskus tulee, kun annetaan talven ja kevään olla välissä. 
Runo, joka on pitänyt saada kirjoittaa, voiton puolella. Riipaiseva, hieno runo.
 Vähän sinnepäin on just hyvä.
Koskettaa todella syvältä.
Sykähdyttävää.
Vau, upeaa tekstiä. Erityisesti tuo toinen "kappale" ihan mahtava! 
Yksinkertaisesti Fantastinen....

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut