niin lähellä

Runoilija Mystis

mä vaan katon sitä sun kuvaa
uudestaan ja uudestaan

sitä jossa sä hymyilet

oot onnellinen

ja mä muistan sen iltapäivän
ja sen miten me oltiin

miten me oltiin
rakas

niin lähellä
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaunis kerta kaikkiaan. Herkkä yhtä lailla. Pidän tästä paljon. 
Lämmin, kaunis runo.
Ihana!
"Lähellä" on oma paikkansa. Sitä jäin miettimään, ja mielessä läikähti. Hieno runosi.
Vähän aikaa voi muistella, rohkeasti vain uutta etsimään ;)
Hyvä on kirjoittaa kun teksti tuntuu aidolta. ainoa kohta joka häiritsee on otsikon tuostuvan loppu rivillä. ikäänkuin kuppi olisi väärinpäin pöydälla. 
Koskettavan kaunista kaipuuta.
hetkiä josta ammentaa
kun oikein ketuttaa

Niin onnellinen muisto,kauniin herkkää,pidän.

Tämänkin voi tulkita niin monella ihanalla tavalla, loppu jää nuoleskelemaan mielikuvitusta ja silloin teksti on ollut parhaimillaan...niin lähellä, mutta lähempänä kuin lähinkään kauimmainen.
Kaipaus puhuu
Aih ja voih! Tämä kutkuttavasti satuttaa...
Muistot on mukavia, niinku tää runo
Runosi vaikutus on kuin rakkauskirjeen, mikä nousee ikävänä kirjeen lukijan rintaan, kuvan herättämänä kaipauksena kirjeen lähettäjältä.
Ja tuo nimen toisto lopussa toimii kuin kirjeen sulkija, piiloittaen kaiken sen herkän rakkauden, -mitä on silloin sinä iltapäivänä tuntenut-, kuoren sisälle vain hänen luettavakseen rivien välistä.

 
Koskettavaa kaihoa...
Hienosti rakkaus taltioituna tähän.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut