Tonttulan aitan sekalaisia aarteita - 2

Runoilija Mystis



mitä paljastuikaan romukasan alta
mukavalta tuntuu tästä kertoa

vertoa tälle aarteelle tuskin toista
samanmoista rukkia

naurattaa jo pukkia

ääneen kun kertaa osien nimet oudonkuuloiset
epäluuloiset kurtut kulmilla tavaa
avaa laatikon toisensa perään

tähän erään pakattu karstat ja vippo
jippo se siinäkin lie
vie ajatuksen entisaikaan

mitä aikaan saikaan rulla ja hakapuu
suu hymyyn jää
ei epäselvää

lyhty on lyhty tottahan tuo
luo valoa ei tämä lain
vain lankaa kerää

tälläerää

herää ajatus aiheellinen
monivaiheellinen on langan luominen

minkä aarteen antaakaan huominen

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Menneen ajan sanoissa on taikavoimaa, kiitos pläjäyksestä!
Kyllä vain. Kielellinen ylivertaisuutesi nuijii täyttä päätä lukijaa. Mutta, tässä tekstissä - kuten melkein kaikissa julkituoduissa - jää vaikutelmaksi, ettet kuitenkaan ole oikeasti tekstin takana. Kuka tai mikä on?
Riemullinen aarrehan se sieltä löytyikin!
Ihastuttaa noiden entisaikojen tarvekalujen nimet.
Huomista mielenkiinnolla vuottelen.
 
Toisesta tavoitan uusia sanoja
janoja kirjainten riveiksi taitettuja
laitettuja taidolla loruja
toruja on turhaa antaa
kantaa tää tarina mukanaan ..

Kiitän runoilijaa!
Huima pläjäys, vaikka ei ihan kaikkea ees ymmärtänyt.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut