Olkoon niin

Runoilija Mystis

Ja sitten viestejä tuli yhä harvemmin
kun jälkensä jättivät ne sanotut

Vaikka niin ei tarkoitettu

Ja Sinulla oli kiire

Ja minä olin aina josssain muualla
ja kaikki vaan meni niin

Tärkein ensin

En minä siitä mitään muuta
olkoon niin

Olkoon että sanojen pitikin loppua
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Puhutteleva ja hyvä runo. 
joskus vaan
asiat ja ihmisetkin
-- feidaavat
Tämäkin osuu ja uppoaa minuun, kuin olisimme eläneet amaa elämää
Joskus voi olla sanaton, kun sanat mielenvankilassa on.
Näin se joskus vaan menee...
Ihon alla värähteli tämä runo. Tuttua tunnelmaa hienoin sanoin.
Joskus ne vain loppuvat... herkkä, hyvä runo.
Jäin miettimään niitä sanoja, jotka jäivät sanomatta... jälkien vuoksi. Mitähän ne olisivat olleet... Runossa tunnelma että voiton puolella, mutta "olkoon niin" ei kuulosta ihan tyytyväiseltä. Puhutteleva runosi sai taas pähkäilemään :)
Joskus vain ei ole enää mitään sanottavaa, on paljon muutakin.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut