Makeanveden altaista...

Runoilija Mystis

Mistä me puhuttiin kun yö tuli lähelle
ja avoimesta ikkunasta satoi pimeää

Puhuttiin makeanveden altaista
korkeista vuorista liki pilviä
ja miten heinäsirkat soi

Niin me puhuttiin

Koko yö

- - -

Ei minun sanani ole koskaan niin kauniita olleet
kuin silloin kun kuiskasin niitä kaulallesi

Ja yö tuoksui rakkaudelle

- - -

Hiljaa minä tämän ihmeen edessä olen
niin kuin ihmeen edessä ollaan

Sydämellä
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Ihana!
Eri tunteiden luomisvoimaa runojen muodossa,osaat pukea niin kuin se on muotoon - eläväksi lukijoille.
Voi runoilija

suoraan naamatauluun
aaah, upeaa kerrontaa , taitavaa sanailua
Kaunis, herkkä runo, hieno.
Upeaa kerrontaa, rakkaus on yleensä hyvin voimakas tunne <3
Todella herkkää ja kaunista.
Todella pehmeä, ihanan herkkä runo.
Hiljaiseksi vetää kauneuden edessä, sanojen keinuttaa sydämellä.

tyyni ja levoton,
joka pakottaa
hengittämään
tahatonta tyydytystä
pääsemällä lähemmäs
kohtalokasta nälkää

vapisevien silmien
antautuessa
ja luovuttaessaan
itsensä kaluttavaksi

imien pilviä
luokseen,
niitä jotka
leijailivat irrallisena
kaikesta

haluamalla yöpyä,
painaa poskensa
lämmintä niskaa
kohden

epätodellisuuden tarttuessa
tuoksuun,
myötätuuleen kevyesti
purjehtivaa hellyyttä



Maailma on ihmeitä täynnä, makeanveden altaista rakkauteen.
 
tosi upea oodi rakkaudelle
ihania kielikuviakin
Kyllä ihmeitä tapahtuu. Tämä on todiste siitä :). Runosi on Rakkaus.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut